Käyn useita kertoja viikossa hakemassa lastani päiväkodista. Pienet, palosammuttimen kokoiset tyypit ovat juuri silloin pihalla enkä kaukaa katsottuna erota lastani. Yritän muistella, mitä lapsella on päällä, jotta erotan hänet ikätovereistaan. Hetkinen, miksen tunnista omaa lastani! Jos puolestaan menen äitiäni vastaan vaikka linja-autoasemalle, erotan hänet kyllä kaukaa. Minulla ei ole hajuakaan mitä hänellä voisi olla päällä, mutta tunnistan kyllä hänet isommasta porukasta.
Mistä on kyse? Pari-kolmevuotiaat lapset liikkuvat keskenään samankaltaisesti, mutta aikuisilla on oma, tunnistettava tapa liikkua ja olla. Ominainen ja persoonallinen tyyli on toki positiivinen asia, mutta tällä kertaa haluaisin pohtia, miksi aikuiset menettävät lapsenkaltaisen vapaan liikkuvuuden ja kehittävät kukin omanlaisiaan totunnaisia tyylejä, jotka vuosien saatossa voivat tuottaa jäykkyyttä tai jopa kipua.
Opettamani Alexander-tekniikka tarjoaa tähän vastauksen. Pienet lapset liikkuvat vaivattomasti (ja luonnollisesti selkä suorassa!) joten ihmisissä täytyy olla jokin sisäänrakennettu systeemi, joka huolehtii siitä, että pysymme pystyssä ja voimme liikkua tällä planeetalla. Kasvaminen, tottumukset ja toistemme tiedostamaton matkiminen vievät usein kumaraan, vinoon, kipuun ja pois siitä luontaisen tasapainoilun tavasta, joka oli olemassa siinä pienessä sinussa tai minussa. Olemme ja liikumme ikään kuin autopilotilla. Pienillä ihmisillä on vielä kovin suuri pää suhteessa muuhun vartaloon, eikä se paljon taaperon tahtia hidasta tai jäykistä, päinvastoin!
Väitän, että luonnollinen ryhti on enemmänkin mekanismi kuin tietty asento. Se tapahtuu, jos vain voit olla tekemättä kaikkea ylimääräistä.
Miten se siis onnistuu? Menetelmällä, jossa tulet tietoiseksi omasta tavastasi olla kehossasi ja toimia sen kanssa. Alexander-tekniikan tunnilla opettaja kertoo ja ohjaa käsillään oppilasta ajattelemaan uudella tavalla, jotta oppisit vapauttamaan lihaksiasi totutun jännittämisen sijaan. Oppimalla pois kenties haitallisista tottumuksista voidaan päästä lähemmäksi luonnollista tasapainoilua maan vetovoimassa. Alexander-oppitunneilla voit kokea, kuinka dynaaminen ja elävä pystyasento tapahtuu ilman ylimääräistä lihasponnistelua. Tekemällä vähemmän jaksat paremmin ja lisäät suorituskykyäsi mitä tahansa teet. Emme ehkä enää opi yhtä taitaviksi iki-liikkujoiksi kuin kolmivuotiaat, mutta väylä vähän helpompaan ja taloudellisempaan toimintatapaan on aina olemassa.
Tervetuloa Alexander-tekniikan tunnille kokemaan kevyempää kehonkäyttöä!
P.S. Kiitos Alexander-opettaja Richard Brennanin kirjan oivalluksen en enää parjaa itseäni siitä etten tunnista omaa lastani kaukaa.